Rahanpesulainsäädäntö uudistuu (HE 105/2026): Mikä muuttuu heinäkuussa 2027?

Suomessa voimassa oleva rahanpesulaki (444/2017) kumotaan ja korvataan uudella lailla, joka muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden suoraan sovellettavan EU:n rahanpesuasetuksen (AMLR – Anti-Money Laundering Regulation) kanssa. Hallituksen esitys HE 105/2026 vp annettiin eduskunnalle kesäkuussa 2026, ja säännöstön pääosa astuu voimaan 10. heinäkuuta 2027.

1. Uudistuksen tausta: EU:n AMLR ja yhteinen sääntökirja

Aiemmin EU:n rahanpesunvastainen sääntely perustui direktiiveihin (kuten 4. ja 5. rahanpesudirektiivi), jotka kukin jäsenvaltio vei omaan lainsäädäntöönsä omalla tavallaan. Tämä johti jäsenvaltioiden välisiin porsaanreikiin ja tulkintaeroihin.

Uudessa järjestelmässä suuri osa aiemmin kansalliseen lakiin kuuluneista säännöksistä siirtyy suoraan sovellettavaan EU-asetukseen (EU 2024/1624 AMLR). Asetus muodostaa niin sanotun Single Rulebookin eli yhtenäisen säännöstön, joka on sanamuodoltaan identtinen kaikissa 27 jäsenmaassa. Suomen uusi kansallinen laki täydentää asetusta siltä osin kuin asetus jättää kansallista liikkumavaraa (kuten viranomaistoimivaltuuksien ja sanktioiden osalta).

2. Tosiasiallisen edunsaajan määritelmä tiukkenee: 25 % raja

Yksi konkreettisimmista ja eniten suomalaisia pk-yrityksiä koskevista muutoksista koskee tosiasiallisen edunsaajan (UBO) määrittelyä.

Tämä näennäisen pieni sanamuodon muutos ("yli" -> "vähintään") tuo arviolta kymmeniä tuhansia uusia henkilöitä edunsaajaselvitysten ja kaupparekisteri-ilmoitusten piiriin. Yritysten ja tilitoimistojen on käytävä asiakaskantansa läpi ja päivitettävä tiedot vastaamaan uutta määritelmää.

3. Edunsaajasääntelyn keskittäminen ja PRH:n uudet liputukset

Tähän saakka edunsaajailmoituksista on säädetty kaupparekisterilaissa. Uudistuksessa kaikki edunsaajia koskevat säännökset kootaan yhteen rahanpesulakiin.

• Koko omistusketjun läpinäkyvyys: Jos yrityksen omistaa holding-yhtiö tai ulkomainen konserni, kaupparekisteriin on jatkossa ilmoitettava koko välillinen omistusrakenne väliyhtiöineen aina lopulliseen luonnolliseen henkilöön asti.
• Viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten "liputus" (discrepancy reporting): Tilitoimistolla, pankilla tai muulla ilmoitusvelvollisella on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa PRH:lle, mikäli sen asiakkaaltaan saamat edunsaajatiedot poikkeavat kaupparekisteriin merkityistä tiedoista. PRH tekee kaupparekisteriin julkisen huomautusmerkinnän ("liputuksen"), kunnes epäselvyys on selvitetty.

4. EU-tason käteismaksukatto 10 000 euroa

EU-alueelle asetetaan ensimmäistä kertaa yhteinen yhtenäinen yläraja suurille käteismaksuille. Ilmoitusvelvolliset ja tavarakauppiaat eivät saa jatkossa ottaa vastaan eivätkä maksaa käteisenä 10 000 euroa tai sitä suurempia summia yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina.

Jäsenvaltioilla on oikeus asettaa kansallisesti vielä tätä matalampia rajoja, mutta Suomessa yleinen katto noudattaa EU:n 10 000 euron rajaa.

5. Johdon compliance-vastuu ja kovenevat sanktiot

Uusi lainsäädäntö korostaa johdon henkilökohtaista vastuuta vaatimustenmukaisuudesta:

• Nimetty vastuuhenkilö: Ilmoitusvelvollisen yrityksen hallituksesta tai johtoryhmästä on virallisesti nimettävä henkilö, joka vastaa rahanpesulain ja pakotesääntelyn noudattamisesta (Compliance Officer / vastuuhenkilö).
• Kovenevat seuraamusmaksut: Viranomaisten sanktiovaltuudet laajenevat. Tahallisista tai törkeän huolimattomista laiminlyönneistä määrättävien seuraamusmaksujen enimmäismääriä tarkistetaan ylöspäin, ja finanssisektorilla sakot voivat nousta jopa miljooniin euroihin tai prosenttiosuuteen globaalista liikevaihdosta.
• Vanhentumisaikojen pidennys: Rahanpesurikosten ja säännöstelyrikosten selvittämisaikoja ja rikosoikeudellisia vanhentumisaikoja pidennetään.

6. Uusi eurooppalainen valvontaviranomainen AMLA

Uudistuksen myötä aloittaa toimintansa Frankfurtissa sijaitseva EU:n uusi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen viranomainen AMLA (Anti-Money Laundering Authority).

AMLA tulee valvomaan suoraan EU-tason merkittävimpiä ja riskialttiimpia finanssialan konserneja sekä koordinoimaan kansallisten valvojien (kuten Suomen Finanssivalvonnan ja Lupa- ja valvontaviraston) toimintaa. Tämä varmistaa, että valvontakriteerit yhtenäistyvät ja valvonta Suomessa tiukkenee entisestään.

7. Aikataulu ja toimenpiteet: Miten valmistautua nyt?

Älä odota kesään 2027 asti. Tilitoimistojen ja ilmoitusvelvollisten kannattaa toimia jo nyt:

• Tunnista 25 % omistajat asiakaskannastasi: Selvitä yritykset, joissa omistusosuus on tasan 25 %, ja valmistele edunsaajatietojen päivitys.
• Tarkista sisäiset ohjeet ja johdon roolit: Päätä, kuka johdosta vastaa compliance-toiminnosta virallisesti.
• Ota käyttöön automaattinen pakoteseulonta: Pakoteseula.fi pitää huolen siitä, että asiakkaasi, heidän hallituksensa ja kaikki edunsaajansa tarkistetaan aina tuoreimpia pakotelistoja vasten ilman manuaalista työtä.